Ammattikoulu alkaa
Ammattikoulu alkaa
(Kaikki nimet joita tässä tulee olemaan on MUUTETTU!)
(Kaikki nimet joita tässä tulee olemaan on MUUTETTU!)
Pääsin ammattistartin jälkeen ammattikouluun. Olin innoissani. Voisin taas aloittaa puhtaalta pöydältä ja tutustua uusiin ihmisiin. Ammattistartista haki myös toinen luokkalainen samaan kouluun ja mentiinkin yhdessä pääsykokeisiin. Me molemmat saatiin positiivinen lappu haun jälkeen.
Ekana päivänä, kun amis alkoi, toivottiin tietty, et me päästäis samalle luokalle. Istuttiin auditoriossa ja kuunneltiin, kun opettajat edessä puhuivat jotain ja lopuksi jakoivat kaikki uudet opiskelijat luokkiinsa. Ei päästy samalle luokalle. Ajateltiin kuitenkin, että ehkä se oli hyvä, niin voidaan paremmin tutustua uusiin ihmisiin. Muutenhan oltais oltu vaan kahdestaan koulussa.
Mun nimi sanottiin ja sattumalta mun vieressä istuva tyttö, ketä en tuntenut, tuli samalle luokalle mun kanssa. Siinä sitten jo vaihdettiin nimet ja moikat ja sain uuden tuttavuuden heti ekana päivänä!
Meidän luokanvalvoja vei meidät yhteen koulun tyhjistä luokista. Istuttiin Annin (nimi muutettu), eli sen mun uuden tuttavuuden kanssa vierekkäin luokan perälle. Eka päivä alkoi tutustumisleikeillä. Muutenkin koko eka viikko oli aika helppo. Suunnilleen jokaisen tunnin alussa tai välissä tehtiin tehtäviä ja leikkejä, joissa tutustuimme luokassa toisiimme.
Mun ja Annin kanssa tuli kolmas tyttö. Hän oli nimeltään Venla (nimi muutettu). Me oltiin aika lailla kolmestaan; mä, Anni ja Venla. Muutkin luokkalaiset vaikutti ihan mukavilta.
Aloin kuitenkin pikkuhiljaa huomaamaan Annissa erään ärsyttävän puolen. Oikeastaan hänessä alkoi näkyä erittäin monta ärsyttävää puolta.
Olin kuitenkin päättänyt, että kun amis alkaa, niin tutustun oikeasti ihmisiin. Mulla on ollut huono tapa "tuomita" ihmisiä ulkonäön perusteella. Tuntuu kuitenkin, että mulla on kuin kuudes aisti, jonka avulla pystyn oikeesti ihmisiä lukemaan pelkän ulkonäön perusteella. Tähän ei kuitenkaan liity millään tavalla se, että onko ihminen vaikka tyttö tai poika, lihava tai laiha, hiusten tai silmien väri, pukeutuminen yms.yms.
En osaa oikein selittää tätä tunnetta, koska en itekkään oikeen ymmärrä sitä. Mulla on vaan joku ihmeellinen kuudes vaisto, että pelkänstään, jos nään ihmisen ekaa kertaa, eikä se oo välttämättä sanonu mulle mitään, niin mulle tulee siitä jo usein hyvä tai huono viba. Useimmiten huomaan sen, jos siitä ihmisestä tulee huono viba. Sillon mun todellakin tarttis kuunnella tätä mun vaistoo ja kiertää kyseinen ihminen kaukaa.
Liian monta kertaa todennu sen, et ihminen on oikeesti osoittautunu täydeks mulkuks, jos mulle on jo alusta asti tullu fiilis siitä, et tän kans en tuu toimeen.
Samoin mul kävi Annin kanssa. Sivuutin kuitenkin tän fiiliksen ja aattelin tutustuu siihen kunnolla. Noh... siinä sit kävi huonosti...
Ensinnäkin Anni oli vegaani. Se ei mua millään tavalla haitannu, mut Annii selkeesti haittas se, etä mä en oo vegaani.
Alle kirjotan monet kerrat käydyt keskustelun:
A: "Tykkääksä eläimistä?"
Mä: "Joo."
A: "Tykkääksä esimerkiks lehmistä?"
Mä: "Joo, on ne kivoja."
A: "Et sä voi tykätä, jos sä syöt niitä!"
Avaan asiaa viel sen verran, et tosiaan tää Anni koko ajan kyseenalaisti mun syömisiä ja usein ilkeili siitä, kuinka mä en voi tykätä yhestäkään eläimest koko maapallolla, jos syön lihaa.
Anni myös oli hyvin herkkä suuttumaan. Se suuttu mulle mm. siitä, jos en menny sen mukaan vessaan.
Kerran ku ruokailussa oli keittoa, ni otin erillisen lautasen salaatille. Anni teki samoin. Pöydässä Anni kuitenki huomas, et se oli unohtanu ottaa haarukan. Se kysy mun haarukkaa lainaks ja vastasin sille, etten mielellää lainais, koska mul on flunssa ja olin kerenny jo käyttää sitä haarukkaa. No Anni suuttu mulle tästäkin.
Myös yksi ärsyttävä asia Annissa oli se, et se esimerkiks haukku mun silloista parisuhdetta. Puhuin Annille ja Venlalle, siitä kuinka hyvältä tää parisuhde sillon tuntu. No Anni tokas sitte tähän näin:
"Et sä voi tietää kestääks toi suhde. Te kuitenki erootte, ni et sä voi sanoo, et sä oot rakastunut."
Mietin vaan, että mitä helvettiä. Mikä se oli toisten parisuhdetta arvostelemaan. Oli kuitenkin vaan kateutta.
Anni oli myös kova haukkumaan ihmisiä. Jos istuttiin ruokailussa tai käytävällä odottamassa tunnin alkua, se kommentoi negatiivisesti mulle ja Venlalle jokaikistä ihmistä, joka meidän ohi meni.
"Miten ton näkönen ihminen voi päästä tällaselle alalle?"
"Kattokaa kuinka rumat hiukset tolla on!"
"Ompas tollakin rumat vaatteet!"
Anni jopa arvosteli meidän luokkalaisia koko ajan. Se arvosteli niitä ulkonäön perusteella ja sano, sen perusteella, että kuka vois tulla meiä porukkaan. Mua suoraan sanoen vitutti tollanen käytös. Me Venlan kaa katottiin toisiamme vähän sillä silmällä, et tyhmää käytöstä Annilta ja sivuutettiin sen puheet. Niinku toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
No amista oli menny jotain 3kk ja mä sain ihan tosissaan tarpeekseni jo Annista ja sen käytöksestä. Yks päivä sit huusin sille luokassa suoraan päin naamaa nolaten sen kaikkien edessä. En vaan jaksanu enää sitä paskan jauhamista. Vaikka 70% negatiivisist sanoist sen suusta ei ollu kohdistunu muhun, ni en vaa jaksanu enää. Se oli niinku siinä.
Tästä Anni sit suuttu nii verisesti, et se ihan oikeesti OMI Venlan itelleen ja käski Venlaa olemaa hengaamat ja puhumat mulle. Mua ei kiinnostanu. Venla sai tehä oma päätöksensä. Venla oli kuitenki sen verran ujo persoona, et se ei uskaltanu sanoo Annille vastaan tai suututtaa sitä. Anni ja Venla sit jatko kahestaan hengaamista.
Näin kuinka Anni puhui koko ajan Venlalle musta paskaa, mut en oikeen jaksanu siit välittää.
Löysin luokast muit kavereit ja olin taas ilonen. Aattelin, et nyt ei voi mikään mennä enää pieleen.
No asiat meni kuitenki enemmän ku pieleen. Kerron jatkosta seuraavissa postauksissa...
Ekana päivänä, kun amis alkoi, toivottiin tietty, et me päästäis samalle luokalle. Istuttiin auditoriossa ja kuunneltiin, kun opettajat edessä puhuivat jotain ja lopuksi jakoivat kaikki uudet opiskelijat luokkiinsa. Ei päästy samalle luokalle. Ajateltiin kuitenkin, että ehkä se oli hyvä, niin voidaan paremmin tutustua uusiin ihmisiin. Muutenhan oltais oltu vaan kahdestaan koulussa.
Mun nimi sanottiin ja sattumalta mun vieressä istuva tyttö, ketä en tuntenut, tuli samalle luokalle mun kanssa. Siinä sitten jo vaihdettiin nimet ja moikat ja sain uuden tuttavuuden heti ekana päivänä!
Meidän luokanvalvoja vei meidät yhteen koulun tyhjistä luokista. Istuttiin Annin (nimi muutettu), eli sen mun uuden tuttavuuden kanssa vierekkäin luokan perälle. Eka päivä alkoi tutustumisleikeillä. Muutenkin koko eka viikko oli aika helppo. Suunnilleen jokaisen tunnin alussa tai välissä tehtiin tehtäviä ja leikkejä, joissa tutustuimme luokassa toisiimme.
Mun ja Annin kanssa tuli kolmas tyttö. Hän oli nimeltään Venla (nimi muutettu). Me oltiin aika lailla kolmestaan; mä, Anni ja Venla. Muutkin luokkalaiset vaikutti ihan mukavilta.
Aloin kuitenkin pikkuhiljaa huomaamaan Annissa erään ärsyttävän puolen. Oikeastaan hänessä alkoi näkyä erittäin monta ärsyttävää puolta.
Olin kuitenkin päättänyt, että kun amis alkaa, niin tutustun oikeasti ihmisiin. Mulla on ollut huono tapa "tuomita" ihmisiä ulkonäön perusteella. Tuntuu kuitenkin, että mulla on kuin kuudes aisti, jonka avulla pystyn oikeesti ihmisiä lukemaan pelkän ulkonäön perusteella. Tähän ei kuitenkaan liity millään tavalla se, että onko ihminen vaikka tyttö tai poika, lihava tai laiha, hiusten tai silmien väri, pukeutuminen yms.yms.
En osaa oikein selittää tätä tunnetta, koska en itekkään oikeen ymmärrä sitä. Mulla on vaan joku ihmeellinen kuudes vaisto, että pelkänstään, jos nään ihmisen ekaa kertaa, eikä se oo välttämättä sanonu mulle mitään, niin mulle tulee siitä jo usein hyvä tai huono viba. Useimmiten huomaan sen, jos siitä ihmisestä tulee huono viba. Sillon mun todellakin tarttis kuunnella tätä mun vaistoo ja kiertää kyseinen ihminen kaukaa.
Liian monta kertaa todennu sen, et ihminen on oikeesti osoittautunu täydeks mulkuks, jos mulle on jo alusta asti tullu fiilis siitä, et tän kans en tuu toimeen.
Samoin mul kävi Annin kanssa. Sivuutin kuitenkin tän fiiliksen ja aattelin tutustuu siihen kunnolla. Noh... siinä sit kävi huonosti...
Ensinnäkin Anni oli vegaani. Se ei mua millään tavalla haitannu, mut Annii selkeesti haittas se, etä mä en oo vegaani.
Alle kirjotan monet kerrat käydyt keskustelun:
A: "Tykkääksä eläimistä?"
Mä: "Joo."
A: "Tykkääksä esimerkiks lehmistä?"
Mä: "Joo, on ne kivoja."
A: "Et sä voi tykätä, jos sä syöt niitä!"
Avaan asiaa viel sen verran, et tosiaan tää Anni koko ajan kyseenalaisti mun syömisiä ja usein ilkeili siitä, kuinka mä en voi tykätä yhestäkään eläimest koko maapallolla, jos syön lihaa.
Anni myös oli hyvin herkkä suuttumaan. Se suuttu mulle mm. siitä, jos en menny sen mukaan vessaan.
Kerran ku ruokailussa oli keittoa, ni otin erillisen lautasen salaatille. Anni teki samoin. Pöydässä Anni kuitenki huomas, et se oli unohtanu ottaa haarukan. Se kysy mun haarukkaa lainaks ja vastasin sille, etten mielellää lainais, koska mul on flunssa ja olin kerenny jo käyttää sitä haarukkaa. No Anni suuttu mulle tästäkin.
Myös yksi ärsyttävä asia Annissa oli se, et se esimerkiks haukku mun silloista parisuhdetta. Puhuin Annille ja Venlalle, siitä kuinka hyvältä tää parisuhde sillon tuntu. No Anni tokas sitte tähän näin:
"Et sä voi tietää kestääks toi suhde. Te kuitenki erootte, ni et sä voi sanoo, et sä oot rakastunut."
Mietin vaan, että mitä helvettiä. Mikä se oli toisten parisuhdetta arvostelemaan. Oli kuitenkin vaan kateutta.
Anni oli myös kova haukkumaan ihmisiä. Jos istuttiin ruokailussa tai käytävällä odottamassa tunnin alkua, se kommentoi negatiivisesti mulle ja Venlalle jokaikistä ihmistä, joka meidän ohi meni.
"Miten ton näkönen ihminen voi päästä tällaselle alalle?"
"Kattokaa kuinka rumat hiukset tolla on!"
"Ompas tollakin rumat vaatteet!"
Anni jopa arvosteli meidän luokkalaisia koko ajan. Se arvosteli niitä ulkonäön perusteella ja sano, sen perusteella, että kuka vois tulla meiä porukkaan. Mua suoraan sanoen vitutti tollanen käytös. Me Venlan kaa katottiin toisiamme vähän sillä silmällä, et tyhmää käytöstä Annilta ja sivuutettiin sen puheet. Niinku toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
No amista oli menny jotain 3kk ja mä sain ihan tosissaan tarpeekseni jo Annista ja sen käytöksestä. Yks päivä sit huusin sille luokassa suoraan päin naamaa nolaten sen kaikkien edessä. En vaan jaksanu enää sitä paskan jauhamista. Vaikka 70% negatiivisist sanoist sen suusta ei ollu kohdistunu muhun, ni en vaa jaksanu enää. Se oli niinku siinä.
Tästä Anni sit suuttu nii verisesti, et se ihan oikeesti OMI Venlan itelleen ja käski Venlaa olemaa hengaamat ja puhumat mulle. Mua ei kiinnostanu. Venla sai tehä oma päätöksensä. Venla oli kuitenki sen verran ujo persoona, et se ei uskaltanu sanoo Annille vastaan tai suututtaa sitä. Anni ja Venla sit jatko kahestaan hengaamista.
Näin kuinka Anni puhui koko ajan Venlalle musta paskaa, mut en oikeen jaksanu siit välittää.
Löysin luokast muit kavereit ja olin taas ilonen. Aattelin, et nyt ei voi mikään mennä enää pieleen.
No asiat meni kuitenki enemmän ku pieleen. Kerron jatkosta seuraavissa postauksissa...
Kommentit
Lähetä kommentti