Puhdas pöytä

Puhdas pöytä

Peruskoulun jälkeen alkoi tietenkin kesäloma. Olin yhteishaussa hakenut viiteen eri ammattikouluun. Mihinkään en päässyt, koska keskiarvo todistuksessa oli niin paska. Vanhemmat sanoivat, että kotiin en saa jäädä.

Ehdottivat kymppiluokkaa, jotta voisin nostaa arvosanoja ja hakea seuraavassa yhteishaussa paremmalla todistuksella. Kymppiluokka ei kutienkaan mua kiinnostanut. Kaikki tuntui edelleen niin paskalta. Olin vaan helpottunu siitä, et koulu oli ohi ja mun ei ollu enää pakko mennä sinne. Päädyin kuitenkin hakemaan ammattistarttiin ja menin sinne.

Olin siis ammattistartissa. Siellä opiskellaan kaikenlaista. Matikkaa, kieliä yms. Mutta siellä ei varsinaisesti nosteta arvosanoja. Koulu siellä alkoi sujua aika hyvin. Sain aloittaa puhtaalta pöydältä. En tuntenut ketään, kaikki ihmiset oli mulle aivan uusia. Tai oikeastaan oli siellä ala-asteelta yks vanha luokkalainen poika, joka oli oikeestaan ainoo meidän luokalta, joka ei sillon kiusannu mua. Olin hänen kanssaan jonkin verran.

Sain myös muita uusia kavereita sieltä. He ovat edelleenkin mun kavereita.

Mun mieliala todella kohosi. Itsetuntokin kohosi.

Tässä oli vielä hauskaa se, että ammattistarttia pidettiin eräässä koulutalossa, missä oli monia muita ammattikoulun aloja. Mun ala-asteen pahin kiusaaja tuli samaan kouluun...

Välit oli aika nihkeet. Tää mun kiusaaja kuitenkin turvautu nyt muhun???!!!

Se viestitteli mulle ja pyysi mua viettämään kanssaan aikaa välitunneilla. Se oli nyt selkeesti itse yksin. Mun itsetunto vaan kasvoi siitä, kun se huomas, et mä olin saanu kavereita ja se ei. Aloin oikeestaan pikkuhiljaa antaa kaikessa hiljaisuudessa anteeeksi sille. Sekin oli vaan ihminen ja tiesin, että sillä oli vaikeeta ja paha olla. Olin vaan helppo kohde, johon purkaa paha olo.

Aloin uskoa siihen, et tää ihminen oikeesti on muuttunu ja voi muuttuu. Vietin sen kaa välitunneilla aikaa. Aloitin kans käymään salilla ja muistan vieläkin ku se sano mulle näin: "Oon niin kateellinen sulle, ku jaksat käydä salilla ja oot niin laiha!"

Se vasta nostiki mun itsetuntoo!

Se myös useesti valitti mulle, että sillä on itellä huono itsetunto ja on mulle kateellinen, ku mulla oli niin hyvä itsetunto.

Vähän ennen jouluu sian kuitenkin kuulla pikkuhlinnuilta, et tää oli silti haukkunut mua koko se ajan seläntakana. Sitten päätin, et se ihminen ei miksikään muutu ja en jaksa sille antaa enää mun aikaa...

Vuosi vaihtu ja oli taas uudet kuviot. Pääsin kevätlukukaudeksi talouskouluun. Se oli eri ku ammattistartti.

Siellä opeteltiin ruuanlaittoa, pyykinpesua, kodin siivousta yms.

Meidän luokalla oli 5 muuta tyttöä ja mä. Meille synty erittäin hyvä ja tiivis ilmapiiri. Meillä oli aina ihan super hauskaa ja suunnilleen joka päivä oikeen odotin, et pääsen taas kouluun, et nään näitä tyttöjä.

Meidän talouskoulun opettaja oli kuitenkin aivan kamala. Se niinku tosissaan Kiusas isolla koolla meitä, jokaikinen päivä. Me kaikki kuus kestettiin se, koska meillä oli niin hyvä ilmapiiri keskenämme. Tauoilla sitten haukuttiin opea ja naurettiin sille, koska ei sitä muuten ois kestäny. Meiän kaikkien pää meinas todellaki hajota siihen.

Ope otti varsinki mut silmätikukseen. Sen takia, että olin ainoo, joka uskalsi sanoa sille vastaan ja oikeesti puolustaa meitä.

Se opettaja mm. tosissaan haukkui meitä. Muistan vieläkin ku oli ehkä kaks viikkoo kulunu ja se sano suoraan näin: "Te ootte huonoin luokka ikinä! Te ette osaa ollenkaan tehä ruokaa, ettekä kuuntele ohjeita!"

Kelattiin siinä, sit et eiks tän talouskoulun tarkotus ollu just OPETTAA meit tekee sitä helvetin ruokaa!!

Toisekseen, me kuunneltiin ohjeet kyllä. Vika oli vaan siinä, et hygieniasyistä ei saanu ottaa mitään paperii ja kynää mukaan, et vois kirjottaa ohjeet ylös. Ope tunnin alussa kerto KAIKKI sen 8h päivä ohjeet ja pitäis ne sit jokasen muistaa ilman muistiinpanoja.

Sit jos kysy neuvoa/apua niin tuli aina huudot.

Ei sitä enää edes uskaltanu kysyy apua ku sai aina huudot.

"Ooks sä tyhmä ku et osaa!", se kerran huusi.

Jos taas meni joku juttu pieleen ruuanlaitossa ni siitäkin sai huudot ja haukut et ollaan tyhmiä ja ei osata.

Se ope oli aivan kamala. Se jopa pompotti muitakin opettajia siellä koulussa. Muistan kun meillä oli pyykinpesua käsittelevä tunti. Niillä tunneilla meillä oli onneks eri opettaja. Se opettaja oli ihan sairaan kiva. Se opetti meille sit sitä pyykin pesuu, ku yhtäkkii luokan ovi aukee ja tää meiän ns. luokanope kävelee sisään sille ku omistais koko koulun. Sit vilkasin sitä meiän pyykinpesun opettajaa ja se oikeesti hitto käänsi päänsä poispäin siit meiän hirveest opest ja pyöritteli silmii!!

Se oli kyl nii mahtava näky. Muistaki opettajist näky, et kukaa ei oikee pitänyt siit, lievästi sanottuna...

Voisin kertoo vaik mitä täst talouskoulust, mut menee muuten ehkä liian ykstoikkoseks ja tylsäks, joten tähän on hyvä lopettaa.

Tän postauksen pointti oli se, et tää vuosi ku olin ammattistartis ja talouskoulus, oli oikeestaan ihan hyvä vuosi.

Mul oli koulussa kavereita ja olin taas iloinen omaitseni.

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti! 😂